Prinssiä odotellessa.

Voi kääk, sanon minä. Kymmenen vuoden jälkeen kun yrittää kehittää jotain treffailun tynkää. Karseeta lähetellä itsestään kuvia. Näytänkö jo ihan ryppyiseltä ja kulahtaneelta? Mitäköhän sekin nyt ajattelee? Eihän mulla ole kaapissakaan mitään päällepantavaa, kun viimeiset 6 vuotta on laahustanut lähinnä leggareissa ja joskus satunnaisesti päälle saattaa eksyä farkut. Apuva!
Yksi hakee vain selkeästi seksiseuraa, joku salasuhdetta, kolmas kuvittelee olevansa poikaystävä jo viestittelyn perusteella, karsintaa, karsintaa. Mitä itse haluan, mitä se toinen haluaa?

Ei ole helppoa, ei. Itse profiilissani kerroin selkeästi omasta vakaumuksestani ja toivoin sillä karsivani jo uskottomat ja vain pöksyihin pyrkijät. Öööö... Väärin meni! Pöksyihin pyrkijöitä kun kuuluu myös heihin, jotka väittävät elävänsä uskossa. Nooh, voihan sitä nyt vähän pikkutuhmaa läpyskää heittää omaksikin iloksi ;)

Sitten pääset itse treffailuun. Yksi haluaa kotiisi treffeille. Joo, ihan mukava ja rauhallinen treffipaikka, mutta... No, olkoon menneeksi. Teet salaatin, paistat kanat, leivot kakun ja lopulta toinen haluaa vain kupin teetä. Just joo! Mutta ihana hurmuri on, vie jalat alta, on selvästi käsitellyt naisia aiemminkin. Niin joo, eronnut jo pari kertaa ja lapsiakin on lauma. Mutta ei se mitään, kun on niin hurmaava. Kunnes parin päivän päästä viesteihin ei enää vastailla tai vastaukseksi tulee "On nyt vähän kiire." Vai niin...

Toisen tapaat kahvilassa. Ihana, hauska, älykäs, todella mukavaa juttuseuraa, mutta... se kipinä puuttuu. Ja voi auta Armias, sitä viesti- ja kysymystulvaa, mikä alkaa sen jälkeen, kun olet antanut pakit! Miksi? Mitä puuttuu? Mitä tein väärin? Oltaisko kuitenkin ystäviä? Lopeta! Ei sitä voi vaan selittää. Sitä joko on tai sitten sitä ei ole. Piste.

Pohdintaa lapsista. Niin, kun mulla on jo kolme. En nyt toista kolmea ole tekemässä ainakaan. En ehkä enää  yhtäkään. Niin joo, sulla ei ole lapsia, mutta haluaisit 2-3. Noh, 'eteen päin', sanoi sihteerikkö käytävällä.

Ei ole ihan helppoa lähteä luomaan tässä kohtaa elämää ihmissuhteita. Ollaan siinä taitekohdassa, että joillakin on jo lapset, joillakin vasta haaveissa. Yhdellä opiskelut venyneet, toisella toinen ammatti jo menossa. Itsellä taloudelinen tilanne niin hanurista, että hävettää kertoa, mutta siinäpä ainakin tulee testattua kiinnostuksen laatu. :D

Ei tästä kyllä vakihuvia tule. Sen verran kuluttavaa ja aikaa vievää homma. Taidan kohta laittaa Tinderin tauolle ja jäädä odottomaan sitä hetkeä, kun se unelmien kuningas sit kuitenkin lukee mun ajatukset ja kurvaa valkoisella urheiluautollaan pihaan ja hakee kotoa.

Että noin...