Ihmettelen kovasti, että mihin tää maailma on oikein menossa, kun uutiskynnyksen ylittää se, kun joku on ollut ilman seksiä 2v! Juu, voitte lukea "uutisen" tämän päivän iltapäivälehden sivuilta. No toisaalta, onko tuo ihme, kun seksin "hankkimisesta" on tullut vähän sama asia, kuin suklaan ostamisesta mielipahaan. Helppoa ja halpaa.
Tiedän tarinan. Jonkin aikaa sitten nainen vietti aamupäivän erään miehen luona. Heillä oli oikein mukavaa ja lämminhenkistä. Naisella on tunteita miestä kohtaan, mutta mies on useampaan kertaan tehnyt selväksi, että ei ole valmis sitoutumaan tai voi luvata, että nainen olisi ainoa kuvioissa. Käytöksellään ja puheillaankin oli toisaalta antanut ymmärtää jotain aivan muuta. Tuon ihanan aamupäivän jälkeisenä päivänä nainen sai selville, että kyseisen miehen luona oli ollut toinen nainen samana iltana. Selitykseksi nainen sai, että mies ei ole koskaan luvannut naiselle mitään ja on sanonut, että ovat vain ystäviä. Nainen ripitti miehen kunnolla! Sanoi, että ei olisi tullut käymään aamupäivällä hänen luonaan, jos olisi tiennyt, että joku muu tulee illalla ja tuskin tuo toinenkaan olisi tullut, jos olisi tiennyt hänen olleen siellä aamulla! Että tuollaista käytöstä voi verrata suoraan varastamiseen. Onko varastaminen oikein, jos kukaan ei tiedä siitä?
Muistan näitä ihan samanlaisia juttuja nuoruudesta. Nyt jotenkin naivisti kuvittelin, että tälläset hommat ei kuuluisi enää tähän vaiheeseen elämää, mutta surukseni olen saanut huomata, että sitä tehdään ihan yhtä paljon nyt vanhempanakin kuin 15v sitten, ehkä jopa enemmänkin, koska kaikkihan sitä tekee.
Omalta osaltani vuosi sitten "sinkkumarkkinoille" lähteminen oli virhe. Siitä ei seurannut mitään muuta kuin lisää pahaa mieltä, vääriä valintoja ja syvenevää masennusta. Ja tämä on se asian raaka puoli. Hetken Tinder-huumassa et voi millään tietää, mitä toisen päässä oikeasti liikkuu. Kuinka joku ottaakin sut ihan tosissaan, vaikka itse pidät vähän vaan hauskaa, muiden kustannuksella. Kuinka syvästi tuollainen em. mainittu toiminta voikaan haavoittaa, jos siihen törmää ensimmäistä kertaa! Sen negatiiviset seuraukset voi kantaa hyvinkin pitkälle.
Surullista on ollut huomata myös se, että ihan yhtä helposti ne uskossa elävät miehet lähettelevät kuvia vehkeistään kuin kaikki muutkin. Eräskin mies on enemmän kuin riviuskova seurakunnassaan, mutta ihan samalla tavoin yritti kellistää mut ekoilla treffeillä ja perään lähetteli vielä kuvia vehkeistään. Joopa joo.. Ei tavattu toista kertaa.
Taannoin selasin myös Instan "tarjontaa". Siellä on lukematon määrä toistensa kopioita. Nuoria naisia, jotka kaikki näyttävät samalta. Blondit, pitkät hiukset, huulet, kulmat, tissit ja perät tötteröllä. Kommenteissa lukee "panisin". Skumppa virtaa ja elämä hymyilee! Hymyileekö? Surullista, kuinka nuoret naiset tekevät itsestään ihan ilmaista riistaa, pelinappuloita pelimiehille. Kahden tytön äitinä tuo tuntuu todella kammottavalta asialta. En halua kasvattaa lapsiani pullossa, mutta yritän säästää toistaiseksi lapsiani esim. musiikkivideoilta. Niin monessa niissä kun annetaan ymmärtää, että olet naisena kelpaava vain jos paljastat itsesi ja sulla on ampparivartalo ja keimailet miehille minkä ehdit. Sitten taputetaan kuorossa, kun 6v osaa twerkata hyvin. Herätkää, tyttöjen äidit!!! Itse olen koko ikäni taistellut kehoni kanssa, sen kanssa, kun ei ole sitä ampparivartaloa, eikä koskaan tule! Nyt vasta, lähes 40v., alan rakastamaan itseäni tälläisenään, näine muhkuroineni. Toisinaan on jopa päiviä, kun pystyn sanomaan peilikuvalleni, että "sä näytät ihan hyvältä."
Joo, olen itse käynyt tuon ihan saman tien. 15v sitten ei ollut kumppaneista puutetta, eikä olisi tänä päivänäkään, jos niin haluaisin. Mutta en halua. Olen harrastanut (liian) monen miehen kanssa ns. kylmää seksiä, seksiä ilman tunteita. Ja mitä se on? Se on vähän sama kuin jäähtynyt ruoka. Ei tee kovasti mieli haukata. Nyttemmin haluan jakaa sen asian vain yhden ihmisen kanssa. Sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa kemiat kohtaa ja joka jakaa muutakin kuin yhteisen kuuman hetken kanssani. Hiljalleen olen tajunnut, kuinka hieno asia seksi on, silloin kun se tehdään niin kuin "kuuluu". Jakaa se ihmisen kanssa, jota et halua jakaa muiden kanssa ja joka ei ole valmis jakamaan sinua muiden kanssa. Olette siinä vain te kaksi, tulette yhdeksi, pysytte yhtenä. Tänään näen sen helmenä. Kallisarvoisena ja vaalimisen arvoisena asiana.
Ei se tule ilmaiseksi. Ihan varmasti jokaisen pitkän parisuhteen aikana kärsitään siitä, kun ei tee mieli ja kaipaisi hieman vaihtelua. Siinä kohtaa, kun alat tietään jo suunnilleen sekunnin tarkkuudella, mitä tapahtuu seuraavaksi ja kuinka kauan se kestää, niin se ei enää jaksa suunnattomasti innostaa. Siinä kohtaa pitäisi alkaa se työ. Työ parisuhteen ja seksisuhteen rikastuttamiseksi. Eleitä, ilmeitä, muistamisia, uusia tapoja lähestyä ja ennen kaikkea puhumista. Nostaa kissa rohkeasti pöydälle, että kun tekis mieli käydä vähän muualla. Sattuuhan se, mutta eikö ole kuitenkin parempi nostaa asia esille ja puhua asia läpi, kuin valita se helpompi vaihtoehto, eli lähteä salaa sinne vihreämmille niityille? Ja tässä on se kohta, missä mennään vikaan. Kohta, jossain liian usein valitaan väärin ja jonkin ajan kuluttua kärsiikin kaikki, koko perhe.
Itse en enää treffifoorumeilla käy. En jaksa enää torjua tai tulla torjutuksi. En jaksa enää sitä lihallistamista, mikä siellä rehottaa... Joo, tekee mieli ja vuosikin ilman seksiä ja toisen aikuisen ihmisen läheisyyttä on tuskaa. Mutta en voi muuta kuin uskoa Jumalaan, että Hän sen lohdun minulle suo, kun hetki ja olosuhteet ovat oikeat. Hakemalla se kun ei tunnut löytyvät tämän kaiken hapatuksen keskeltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti